On ilmeisesti aivan totta että muilla ihmisillä on viikonloppuisin aikaa ja jaksamusta tehdä muutakin kuin roikkua netissä. Olin eilen suorastaan epätoivon partaalla kun vain yhtä suosikkiblogeistani päivitettiin koko päivänä, eikä lauantainakaan moni vaivautunut päivityksillään päivääni piristämään!
Siis huoh, pitäisikö tässä alkaa hankkia elämä? Tai vaikka tehdä niitä koulutehtäviä joista yksi isohko pitäisi oikeasti saada perjantaihin mennessä valmiiksi?
Aiemmin ajattelin että elämäni lukioaikana oli aika ankeaa ja elämätöntä, mutta hei: silloin katsoin telkkaria, kävin ratsastamassa vähintään kerran viikossa, näin kavereita koulussa, tein kouluhommia vaikkakaan en kaikkein aktiivisimmin (mutta tein kuitenkin!), netissä ollessa puuhailin virtuaaliheppojen kanssa ja väkersin ulkoasuja tai bloggailin tänne sekä luin paria hyvää blogia, tein lihaskuntoa ainakin kerran viikossa, luin kirjoja, kävin koiran kanssa lenkillä, hengailin kanien kanssa.
Mitä teen nykyään? Istun netissä weheartit:ssä ja lukemassa tuhatta eri (syömishäiriö)blogia ja perustamassa omia uusia, korkeintaan viikon pystyssä pysyviä blogeja joka viikonloppu. Ja käyn lenkillä ehkä kerran - kolme kertaa viikossa. Käyn koulussa / harjoittelussa mutta en tee mitään kouluhommia vapaa-ajalla. Viikonloppuisin angstaan, haikailen, syön liikaa ja oksentelen.
Eh, way to go! Jospa yrittäisin muuttua..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti