Kivuus!

Voi onni <3

Aamu alkoi surkeasti. Väsytti, oli kiire, vielä yksi koulupäivä edessä ennen viikonloppua, läksyt tekemättä, jalat kipeet.. Mutta kaikki kirkastui kun linja-autokuski sanoi noustessani bussiin että olin ensimmäinen koko aamun matkustajista jolla oli heijastin \o/ Ja uskon että linja-auton kulkemalla 30:n kilometrin matkalla ennen minun pysäkkiäni on muutamia matkustajia tullut kyytiin ja jäänyt poiskin.

Ruotsin tunnit meni nopsasti, kerrankin. Ekalla tunnilla oli kuuntelu ja tokalla tunnilla käytiin läpi läksyjä + uusvanhoja helppoja kielioppeja. Tuo kurssi on vaan ollut niin ahdistava, kun se on koulukohtanen, joten siellä on noin 10 opiskelijaa koko kurssilla, ope ei ole sellainen hauska huumoriveikko kuten muut ruotsinopemme ja kurssilla ei ole kirjaa. Sitten kun joutuu melkein jokaisella tunnilla sanomaan johonkin kysymykseen että "en tiedä", tai jos vastaa niin se on väärin, niin sitten on alkanut tuntua että en osaa ruotsia enää yhtään :S

Mut siis sitten oli englantia, joka on ollut tässä jaksossa ihan huippua kun Jason opettaa, ja enkunkin tunnit oli tosi kivoja jälleen. Eka tunti harjoteltiin idiomeja netissä ja tokalla tunnilla käytiin uutta kappaletta läpi noin kymmenen hengen porukalla kun muut oli (tai "oli") yliopiston järjestämän abipäivän takia poissa. Ja sit vaan puhuttiin ja se oli niiiin huippua, Jasonin tunneilla uskallankin puhua englantia kun se ei tunnu siltä kuin muiden opettajien tunneilla että "puhu nyt englantia kun sinun täytyy oppia puhumaan", vaan että "puhu englantia jotta voit pärjätä elämässäsi". Aww, muutenkin tykkään Jasonista kun hän on niin impulsiivinen eikä painota vaan sitä että englantia opiskellaan jotta saataisiin se L sieltä ylppäreistä (tai siis ylioppilaskisoista kuten Jason sanoo)!

Ja oikeasti päivän paras juttu tapahtui juuri kun menin enkunluokkaan. Jason kysyi juuri ovesta saapuneilta että ollaanko jo käyty ylppäreiden tulokset hakemassa, johon kaikki vastasivat että nehän tulee vasta maanantaina. Mutta hah, Jason sanoi vaan että ne on kyllä nyt jo tullu että juoskaa nyt äkkiä hakemaan ne! Ja sitten kun oli rynnännyt kansliaan, jonottanut siellä tuskissani ja saanut paperin kouraan niin huoh. Psykasta M!!!! Mikä on ihan törkeän hyvin siihen nähden että aloitin lukemisen vasta silloin kun koulu alkoi syksyllä, en ehtinyt lukea kaikkia kirjoja kokonaan ja lukeminen tapahtui pääasiassa matikan tunneilla, missä ei maailman parhaiten pysty psykan lukemiseen keskittymään, ja lisäksi ehdin kirjoittaa yhdestä tehtävästä vain ensimmäisen kappaleen :'D Mikäköhän olisi ollut tulos jos olisin edes lukenut kunnolla? Mutta voi apua että oon koko päivän leijunu ihan pilvissä tuon johdosta, pelkäsin jo että pääsisinkö edes läpi koko psykasta! Äikästä saatu M kyllä harmittaa, mutta keväällä uusimaan ^______^ (tavoite edelleen E, tekstitaitovastauksista tuli nyt muutamia pisteitä huonommat pisteet kuin yleensä kirjoittamistani, ehkä keväällä olis kivemmat aiheet).

Naurettiin vaan sitten Tiinan kanssa hyppytunnit kokonaan, en vaan voinu olla nauramatta ton psykan tuloksen jälkeen :D Ja kun Tiinakin sai E:n ja L:n niin... \o/ Psykankin tunnit meni nopeasti, eka tunti pulpetissa töröttäessä ja toinen tunti parityötä tehdessä. Ja tajusin että eihän mun tartte enää edes kuunnella psykan tunneilla kun ei tarvitsekaan uusia sitä ainetta <3

Leijuntaa kyllä vähän madalsi äidin ja erityisesti isän suhtautuminen ylppärituloksiin. Odottavat selvästi että seuraan veljen jalanjäljissä ja vetäsen monta L:ää. Itse olen tyytyväinen jos sellainen tulee vaikka vain mantsasta.

Mutta huomenna Ikeaan, ens viikko Norssin 100-vuotis juhlaviikkoa joten osa tunneista jää pois, sit seuraava viikko koeviikko: ma ruotsi, pe enkku, ma matikka :D