Lokakuu alkoi eilen, ihanaa! Tämä on kiva kuukausi kun puut ovat älyttömän kauniin värisiä, järveä voi tuijottaa vaikka miten kauan kun puiden värit heijastuvat sen pintaan, aamuisin maa on kuurassa ja on ihanan pirteä ilma joka saa posket punoittamaan.
Kävin eilen kokeilemassa niitä paria pollea vuokraustarkoituksessa. Paikka ei ollut ihan sellainen mitä odotin, mutta Mellu oli varsin hauska poni. Se käveli hienosti kivasti ja käänty joka kerta kun käskin ynnä muuta kivaa, ravissa vaan lähti kipittämään kauheaa vauhtia mutta kun rentoutin ja rauhoitin itseni niin sitten neitikin kulki vähän nätimmin, tosin aina voltin jälkeen tuli kauhea spurtti. Mutta tosi kiva polle se oli kuitenkin. Viri oli sitten vähän jumimpi, ehkä senkin kanssa saisi yhteistyön sujumaan jos vähän harjoittelisi. Ja yleensä kuitenkin tykästyn aina polleihin joista en ekalla kerralla ole paljoakaan tykännyt. Mietin vain vielä että alanko noista toista vuokraamaan, pelkään että menee kaikki taidot hukkaan kun ei ole opettajaa joka kerta vahtimassa miten ratsastan.
Näin viime yönä unta missä oltin äidin, V:n (o.O) ja muiden tuttujen ja vähemmän tuttujen kanssa sillä laivalla millä Kyproksella yhden päivän vietimme. Sitten jostain syystä äiti tippui monta kertaa siitä laivasta ja minä hyppäsin aina mereen pelastamaan. Joka kerta vedessä ui myös kani, jota tosin luulin ihan vain jänikseksi. Eikä unessa tullut mieleenikään kania pelastaa, äitini sentään olisi pystynyt pelastautumaan itsekin, mutta kani ei. Herättyäni tajusin heti että kani oli Noisette aka Noppa aka Noppanen, Valko-rakkaan emo joka kuoli jouluaattona 2005. Tuli kyllä paha olo sitten, eikä asiaa lainkaan parantanut se että tajusin tasan kolme kuukautta sitten istuneeni lentokoneessa matkalla Kyprokselle. Masentavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti