Päätöksiä. Vihaan päätöksiä. Päätösten tekoa. Päättämistä.
En kykene siihen, se on liian vaikeaa. Kun on liikaa mistä valita, eikä siksi valitse mitään. Sellainen minä olen. Kun sanottaisiinkin vain: valitse tämä tai tämä tai tuo. Se olisi jo helpompaa. Mutta nyt voin valita mitä vain, liian monista vaihtoehdoista. Elämän ja virtuaalihevosen kuvien ja koulutehtävän aiheen suhteen.
Ja kaikki tää valitsemisen vaatiminen tekee mut vain levottomaksi, saa pyörittelemään niitä kaikkia vaihtoehtoja päässä kunnes kaikki on vain yhtä tunkkaista solmua ja päättömiä lankoja ja langanpäitä ja tarinoita jotka eivät koskaan lopu.
Tiedän, että valinnanvapaudesta ja loputtomista mahdollisuuksista valittaminen on todellista typeryyttä: käsissäni on luksusongelma. Kai mun pitäisi elää todellisessa kurjuudessa hetki, jotta osaisin taas arvostaa nykyistä elämääni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti