torstaina, marraskuuta 24, 2005

Ihmiset on tyhmiä

Miten voikin olla näin tylsä ilma? Aurinkoa en ole nähnyt moneen viikkoon, saatikka sitten sinistä taivasta. Ja tasan kuukauden päästä pitäisi olla jo joulukuusi sisällä, lahjat aukaistuna ja massu täynnä kaiken maailman herkkuja. Ja ulkona monta metriä lunta. Mutta eipä siltä suuremmin näytä, tänäänkin lämmintä melkein viisi astetta, eikä lumesta tietoakaan. Voisin lähteä Islantiin kohta ellei sitä lunta ala jo tulla, mie haluun päästä Pyryn kiskottavaksi suksilla tai pulkalla tuonne järven jäälle. Ja ois paljon valosampaakin. Ja pääsis laskettelemaan.

Ja taas haluaisin tämän Suomen ostaa kokonaan itselleni ja tehdä siitä luonnonsuojelualueen. Eihän tuolla enää voi kävellä edes missään kun joka paikasta on puut kaadettu o.O. Ärrinmurrin, en tykkää. Pikku lintuset ja oravaiset ja muut pikku metsäneläimet menettävät pesänsä ja joutuvat muuttamaan ja niisk. Ja mietin juuri että mitäköhän tapahtuu noille meidän ullakolla asuville pikku hiirille kun tää talo puretaan? Jos tää jätettäskin tähän tulevan talon etupihalle nököttämään? Tosin mie en ees tykkää siitä miten hehtaarietupiha tuonon tulee kun tää talo otetaan pois, aina oon tykänny takapihoista enemmän. Ja miun tulevan huoneen suunniteltu järjestys meni sitten uusiks, miun sänky on liian pieni sellaseen ihanaan koloseen mikä siinä huoneessa tulee olemaan.

Tajusin muuten taas vaihteeksi sen miten tyhmiä ihmiset on. Miks autot piti keksiä? Ei olis niin pahaa kasvihuoneilmiötä, ihmisten kunto olisi paljon parempi, maisemaa ei tarttis pilata millään harmailla teillä, nyt olisi jo lunta ja ihmiset eivät kärsisi masennuksesta. Ja työttömiäkin olisi paljon vähemmän kun hevosista (siis liikennevälineistä) pitäisi kuitenkin huolehtia, ja opettajiakin tarvittaisiin.. Ja kengittäjät olis aika pop kanssa. Hölmö se auton keksijä kyllä oli. Itse asiassa päätin että en aja autonajokorttia, vaikka iskä onkin entinen liikennekoulun opettaja ja olisi oikein innoissaan minua opettamassa. Tai ehkä se juuri onkin syy vastahakoisuuteeni? Tosin kevarikortin voisin ajaa ens kesänä tai joskus, ellei sitten ihmiset viisastu ja ala taas liikkua hevosilla.

Ja toisestakin syystä ihmiset on hölmöjä. Maailmaanhan saataisiin miten paljon tahansa rahaa, jos vaan painettaisiin. Oikeastaan rahaa ei edes tarvittaisi mihinkään. Miksei siirryttäisi takaisin siihen vaihtokauppahommeliin, tavara annettaisiin takaisin tavarana. Sitten ei tarvitsisi huolehtia aina valuutanvaihdoista ja siitä miten paljon mikäkin valuttaa nyt on euroissa. Ja periaatteessa kaikki tavara ois saman arvoista, kun maahan haettaisiin ulkomailta sellaista mitä omassa maassa ei ole. Sitten oltaisiin paljon onnellisempia, mahdollisesti. Sitten kaikki ydinjätteet voitaisiin heivata avaruuteen, ei tarvitsisi huolehtia siitä että kuka maksaa. Tosin sitten ei varmaan avaruuteen välttämättä olisi vähään aikaan menemistä. No joo, jos ei olis ihmisiä niin ei tarvitsisi tällaisistakaan murehtia. On ne ihmiset tyhmiä, vaikka muuta kuvittelevatkin. Ainiin, tuli mieleen tuohon autojuttuun vielä että sitten ei tarvitsisi huolehtia öljyn loppumisesta jos autoja ei enää käytettäisi.

perjantaina, marraskuuta 11, 2005

Ikävystyminen

Päätinpä sitten jäädä kotiin pitkästä aikaa koko päiväksi köllöttelemään, aamulla sen verran heikko olo. Kauheesti ois tekemistä, mut emmä nyt jaksa mitään tehdä, kiertelen vaan netissä foorumista toiseen jne. Eli oikein kiintoisaa. Ja tilasin Buumi.netistä uuden taustakuva kännykkään, hehkulisko *pienempikuinkolme*

Nojoo. Mä haluun takasin yläasteelle. Sillon ei tarvinnu koko aikaa tehä jotain esitelmää tai muuta isompaa hommaa, toisaalta sillon ne oli kauheempii esittää. Ja muutenki siellä oli ihanempaa, joka päivä vaan 6 tuntia koulua, ja vähemmän porukkaa. Ja muutenki.

Sain äikän muistikirjan tehtyä keskiviikkoaamuna pari minuuttia ennen tunnin alkua loppuun, aloitin tekemisen samaisena aamuna kello 05.30. Että sellainen hiku LUMAlainen minä sitten olen. Kirjan luin loppuun edellisenä yönä puoli kahdentoista aikoihin, sinä päivänä tulikin luettua kuusi tuntia putkeen. Ja rakkahat ystäväiset, älkää koskaan valitko Graham Greenen kirjaa "Kiveä kovempi" mihinkään pakolliseen äikänjuttuun, niin tylsä lukea että hohhoijaa..

Ja eilen oli joku opon ryhmänohjaustunti, tylsä sekin yllättäen, eikä koskaan mitään uutta. Eikä se eilinen päivä muutenkaan mikään ihana ollut, iskä taas vaihteen vuoksi raivosi jne. Ja minähän olen ihan viaton pikku koulutyttö taas, joo o______O

Tuli taas hirveä ikävä erästä nimeltä mainitsematonta henkilöä tässä tällä viikolla, näin ekaa kertaa moneen kuukauteen *pienempikuinkolmekolme*

sunnuntai, marraskuuta 06, 2005

Sateista syksyä.

Tänään oli taas sellainen päivä jolloin tunnen itseni tarpeettomaksi, ja elämä tuntuu vain junnaavan paikoillaan. Mitään muuta en saanut aikaiseksi kuin yhden kahdeksan sivun pituisen kirjeen. Ja siihen se sitten loppuikin. Tai oikeastaan tämän päivän uroteoiksi pitäisi mainita myös koirien käyttö lenkillä, mitä en ole tämän tytön muistiin mahtuvan ajan sisällä tehnyt. Voi kuinka toivoinkaan täksi päiväksi oikein kaunista ja aurinkoista säätä, lintujen laulua ja lämmintä maata. Mutta kun ei. Satoi, oli sumuista, eikä kuulunut muuta ääntä kuin sateen rummutus. Eikä minun tehtäväkseni koitunut auton ikkunoiden pesu laisinkaan kohottanut mielialaani. Siksipä lankesinkin kiusauksiin, mässäilin oikein kunnolla puolikkaalla Remix-pussilla ja minttusuklaajäätelöllä. Äiti sai skottiruutuisen hameeni tänään valmiiksi, se sopisi aivan älyttömän ihanasti mustan topin ja punaisen neulepaitani kanssa, jos tätä vatsakumpua saisi vähän pienennettyä. Mutta tällä menolla se ei ainakaan ihan pian ole ajankohtaista.

Äidinkielen muistikirjaa pitäisi tehdä, eli mahdollisesti se kirja olisi ihan hyödyllistä lukea mistä sen muistikirjan teen. Toisaalta se on vain hyväksytty / hylätty –arvostelulla, joten mitään überhienoa siitä ei kyllä tarvitse tehdä, mutta haluaisin kuitenkin tehdä sen hyvin. Jos ehtisin edes kirjaa lukemaan, sehän on siis Kiveä kovempi, olisiko kirjoittaja ollut joku Greene?

Saisi jo sataa lunta, luonto on nyt tylsän näköinen kun puissa ei ole edes lehtiä. Ja onhan nyt jo marraskuu! Talonrakennushankkeemme ei tosin olisi kovin iloinen lumesta, mutta minua se voisi piristääkin ihan sopivasti, tulisi jotain iloakin tämän harmauden keskelle.