Kurssilla pää täyttyi totaalisesti ihneistä ja ihreistä ja ihneneistä mutta tulipa taas naurettua - veikkaan että ikävöin tuota porukkaa sitten parin viikon päästä kun en varmaan ketään enää ikinä tule näkemään. Sääli.
Ostin myös tyylikkäimmän säästöpossun ikinä ja keijumaisen suloisia kelluvia kynttilöitä, vaikka suuntasin Nanu Nanaan vain sellaista keijuaiheista "pyrypalloa" hakemaan. Se ei tarttunut mukaan. Kotimatkalla oli iloinen ja kevyt olo, heiluttelin varpaitani ja hyräilin ääneen. Tällä hetkellä en edes kaipaa Suomeen, minulla on hyvä täällä juuri nyt!
Vuosi sitten elämäni näytti allaolevalta, eikä minulla ollut aavistustakaan siitä missä olisin nyt. On se elämä jännää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti