Yhdeksän vuoden aikana muuttunut blogimaailma ja muuttumattomat marraskuut

Törmäsin pari viikkoa sitten jotain ihmeen kautta So Restless -blogiin. Ilahduin tuosta uudesta blogilöydöstä kovasti: ne päiväkirjamaiset blogit elämänmakuisine kuvineen, tehtävänään muutakin kuin pumpulinpehmoisen kuvan kirjoittajansa elämästä maalailu ja tuotteiden mainostaminen, ovat edelleen elossa! Vielä on toivoa tässäkin maailmassa! Vaikka tietysti olen tietoinen siitä kolmannestakin blogiulottuvuudesta, jossa lasketaan kaloreita ja vuodatetaan masennusta blogin lukemattomille sivuille. Mutta tuohon maailmaan en itse halua palata enää koskaan, vaikka se joskus oli minullekin tärkeä tunteidenpurkamisväylä.

Tänään luinkin So Restlessin postauksen, joka sai minut muistamaan tämänkin blogini ja kirjoittamaan tämän postauksen:

"Aloittaessani bloggaamisen koko blogimaailma oli jotakin aivan muuta. Suomessa blogit olivat uusi juttu, vähän kuin roolipelit aikoinaan; Melkein kaikki oli kuullut niistä, mutta touhu kiinnosti harvoja ja vielä harvemmat tiesivät, mistä koko jutussa oli oikein kyse." (tuo lainaus on otettu muualta) + "Bloggaajia olivat vain ne, jotka tekivät sitä työkseen ja ne, jotka itkivät surujaan mustilla, anonyymeillä sivustoillaan."

Niin totta, ja kuten sanottu, niin ihanaa että muitakin kuin ammatti- ja mainosblogeja edelleen löytyy!

Vaikka blogosfääri onkin kovasti muuttunut siitä yhdeksän vuoden takaisesta, kun epäsosiaalisena nörttiteinityttönä tämän blogin kirjoittamisen aloitin, ovat marraskuut edelleen paljolti samanlaisia, kuin aina ennenkin.

Pikkuhippunen lunta maassa, pimeää, jos ei märkää niin liukasta, ei vielä paljoa jouluvalojakaan mieltä ylentämässä. Toimin itse automaattiohjauksella heräämisestä vähintään siihen asti, kunnes lähden töistä kotiin. Viikonloput vain notkun, kun paras ystävänikin on matkoilla. Tylsää, mutta onneksi on se aina hauska Sveriges Radion Morgonpasset i P3 netin kautta - ja se automaattivaihde.

PS. Näemmä olen kirjoittanut tämän blogin kolmannen postauksen tasan yhdeksän vuotta sitten, hohoi!
PPS. Kirjoitan kans Himla många stjärnor -blogiin aina välillä nykyään. Tai no, oon näemmä kirjoittanut jo vuoden verran..

Maailmankaikkeuden auringonpaiste ja sen sellaista

Jestas, vähän reilut kuusi vuotta sitten kirjoitin tänne blogiini näin: "Nyt tiedän miksi haluan aina asua Suomessa. Täällä on niin kaunis luonto: talvisin kimaltelevaa lunta, syksyisin kirjavia lehtiä ja aamukuuraa ruohikossa, kesäisin sinistäkin sinisempiä järviä ja vihreitä metsiä, keväisin koivuissa hiirenkorvia ja kotiin palaavia lintuja. En vain pysty sanoin kuvaamaan sitä miten onnellinen olen siitä että voin kokea kaiken tämä vuosi toisensa perään!"

Olen jo pitkään kuvitellut, etten ole koskaan halunnut aina asua Suomessa. Mutta ilmeisesti olen. Tällä hetkellä en halua ollenkaan, vaikka odotankin kyllä ihan positiivisin mielin joululomaa kotona - varsinkin koska vanhempani ovat poissa joululoman alun. Ihanaa olla yksin (no okei, veljen kanssa) kotikotona edes muutama päivä!

Olen kyllä varsin tyytyväinen elämääni täällä Tukholmassakin. Mulla on opinnot yliopistossa (ja ylihuomenna kaksi tenttiä), osa-aikatyöt joita olin tänäänkin tekemässä noin viiden tunnin verran, kavereita joiden kanssa haluan viettää aikaa koulun ulkopuolellakin ja jotka myös haluaa viettää aikaa mun kanssa, sekä edes yksi harrastus jonka aloittamisesta olen haaveillut vuosia.

Voisin toki olla ahkerampi opiskelija ja valokuvata enemmän ja ylipäätään olla aktiivisempi kaikin puolin, mutta hiljaa hyvä tulee - vielä 1½ vuotta sitten viettämääni amiselämään verrattuna elämäni on nimittäin muuttunut hyvinkin paljon, ja ainoastaan parempaan suuntaan! Ainut mitä Suomi-elämästäni kaipaan, on omat lemmikit ja heppaharrastus.

Mutta vaikka lähes kaikki onkin nyt hyvin, haaveilen kuitenkin vaihto-oppilasajasta Aasiassa, kesätöistä Sveitsin alpeilla, karusta talvesta Grönlannissa ja Espanjan lämmöstä kieliopintojen merkeissä. Mutta we'll see.

Ja vaikka  mun elämässä ei just tänä vuonna suuria mullistuksia olekaan tapahtunut, tuntuu Stellan teksti kuitenkin ajankohtaiselta - oikeastaan sellaiselta joka on aina ajankohtainen, tarjoaa neuvoja ja tsemppiä moneen tilanteeseen ja on kaiken lisäksi mielettömän ihanasti kirjoitettukin.

Nyt joko jatkan Disneyn vanhojen kunnon piirrettyjen soundtrackien kuuntelua Youtubesta tai tartun vihdoin ja viimein siihen tenttikirjaan. Viimeisin kuva on sitten yliopiston vessasta, just that you know..

Friikfriik.

♥

Piti vain tulla kertomaan että olen kuunnellut tuota Youtubesta tänään ehkä ihan hirmuisesti liikaa. Muutenkin on vähän sellainen friikki olotila kun nälkä on kurninut vatsassa koko päivän enkä ole syönyt kuin omenoita, pari näkkäriä ja ihanaista vanilja-karhunvatukka-jugurttia. Kävin postissa palauttamassa verojuttulappusen ja oli hirmuisen vapautunut fiilis kaikista asioista. Olin muutenkin aika ahkera kuten eilenkin. Hyvä minä!

Söpöä

Voi ei! En vain voinut olla hytkymättä hysteerisesti ja purskahtamatta nauruun, tuo emo on niin paras! Ensin mumsmums ja sitten aargh mikä tuo oli?! Ensimmäinen oikeasti hauska ja huippu video Juutupessa ikinä!

Luin lauantai-iltana aloittamani Murtamattoman linnakkeen ahmien loppuun, olen nähnyt sen verran nälkää että heikotti ja nyt aion lähteä joko Haupparille hengaamaan tai lenkille. Sitten menen osoitteeseen haenyt.fi ja teen vähän jotain tulevaisuuteni eteen. Vielä en ole päättänyt haenko Helsinkiin lukemaan kehitysmaatutkimusta vai en. Pitäisi kuitenkin varata lennot ja kaikkea, yöpaikka kyllä olisi jo valmiina Tuulian luona. Ja lenkin tai Haupparihengailun aikana pitäisi päättää että laitanko Lapissa olevan suomenkielisen vai Suomen ruotsinkielisellä alueella sijaitsevan ruotsinkielisen koulun ekalle sijalle, jännittää oma valinta jo valmiiks!

Vanhat hyvät ajat

Voi itku <3 Kiitos Meepu!

Raitoja ruutupaperilla

Kamut

Maria Mena
http://www.my-mojo.net/
Ich + Ich

Kallt kaffe i Stockholm

Jag hittade Kents cd-skiva som jag hade förlorat/d
och jag vill fotografera
och gå till bibliotek
och låna Ronja, rövardotter
och läsa det på svenska!

Tuhat ja satakaksi valokuvausideaa, kuvablogini ehkä kai nykyisin enemmän täällä.

Ja voi miten kaunista ja ihanaa!

Nyt on muuten sellainen olo että =)