Ihana, ihana päivä.

Oikeesti kivoin päivä pitkästä aikaa, en ees muista millon mulla ois oikeesti ollu näin hauskaa! Ainakaan ihmisten kanssa. Aamupäivä ei kyllä hauskuudellaan loistanut. Tai no fyssan tunneilla sai kyllä nauraa jonkun verran, että ei nyt ihan itkettävimmät tunnit olleet. Paitsi että tajusin etten osaa kokeessa yhtikäs mitään mistään. Mutta ehkä maol pelastaisi, vaikken sen suureen voimaan uskokaan. Ja hissan tunnit olivat tylsät ja puuduttavat, istuttiin ja seisottiin taidemuseossa ja olevinaan ihasteltiin niin nättejä antiikin esineitä että hohhoijaa. Ois se ehkä ollu ihan suht mielenkiintosta jos ope ja se opas ei ois ollu siellä. Mutta oikeesti miun jalat puutu. Ja jouduin koko ajan pitämään kengät jalassa, kauheeta o.O

Mutta sitten loppu koulupäivä oli ihunaa aikaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni osallistuin koulun liikuntapäivään (kyllä, aiemmat kerrat olen aina lintsannut luvallisesti). Ensinnäkin köpöstelin muutaman mukavan & ihanan ihmisen kanssa sinne minne pitikin. Paitsi että kiersimme jonkinlaisen ylimääräisen lenkin kun emme tarkkaan tienneet mihin piti mennä. Mutta kuitenkin lopulta eksyimme perille järven, Pyhäselän, jäälle. Ja taas järvelläkin kävelimme ylimääräisen lenkin. Kysyimme opettajilta missä jääpelipaikka on. Saari käski kävelemään tietä eteenpäin. Köpöstimme sitten tietä nätisti eteenpäin kunnes se alkoi kaartumaan poispäin rannasta. Totesimme sitten että jäällä käveli porukkaa, ja lähdimme tallustamaan jäälle tallaantunutta polkua pitkin hiihtoladulle eli yleiselle kulkuväylälle. Totesimme myös että eräs tyyppi seurasi meitä, ja kysyimme mihin meidän pitäisi mennä. Tyyppiä oli käsketty seuraamaan meitä. Hehee, olisihan se ollut kiva jos me jopa oltaisiin tiedetty että mihin pitää mennä.. Sitten meitä oli kuusi eksynyttä pikku lukiolaista siellä järven jäällä. Hienoa. Kävelimme sitten siinä ladulla aikamme ja kyselimme opettajilta että minne pitäisi mennä. Ja yksikään ei tiennyt. Über bra. Lähdimme siis takaisin sinne mistä olimme lähteneetkin, nyt tosin ihan vaan sitä jäätä pitkin... Lopulta selvisi että olimme kiertäneet ympäriinsä ihan turhaan, suunnilleen kaikki muut jääpelien pelaajat olivat siellä mistä olimme lähteneet ja minne olimme päätyneet. Mutta eipä tuo lisälenkki oikeastaan haitannut, se oli melko hysteerisen hauska ajoittain.

Päästiin ryhmien jaossa Tiinan kanssa samalle puolelle, lievästi suunniteltu juttu tosin. Ensimmäisenä päädyimme pelaamaan lumirytkyä, ja se oli ihanampaa kuin oikeasti muistinkaan *pienempikuinkolme* Sain juosta pallon ja pelaajien perässä umpihangessa, ja pallon kanssa myöskin tietysti, eikä minua kaadettukaan kuin kerran. Ei kun kahdesti, eka kerta oli himpun verran kovakouraisempi, toisella kerralla sain naaman täyteen lunta. Ja se oli oikeasti älyttömän hauskaa, vaikka hävittiinkin aika reippaasti. Mutta oli oikeasti ihanaa kun ryhmässä ei ollut ketään sellaista joka olisi ottanut pelin turhan tosissaan.

Seuraavaksi oli sitten vuorossa umpihankijalkapallo. Mahtavaa oli piiiitkästä aikaa päästä pelaamaan jalkapalloa! En oikeesti muistanutkaan miten hauskaa se on O.O Välillä kyllä en jaksanu liikkua mihinkään, pari kertaa potkaisin ihmisiä melko reippaasti jalkaan ja pari kertaa sain pallon mahaani. Ja lentelin melko nätisti aina välillä kun yritin kamppailla ihmisiä ja sitten liukastuin jäähän. Välillä taas kaaduin ihan muuten vaan juostessani.

Kolmantena lajina oli sitten lämpimän mehun jälkeen Extreme tms., kuitenkin frisbeen kanssa riehutaan hangessa. En ikinä ennen oo heittäny frisbeetä, ja olinkin aluks silleen että "älkää heittäkö mulle, en mie osaa heittää tota kuitenkaan", mut sitten ku tajusin ettei ihmiset ootakkaan multa täydellisyyttä, ni sitten osasin taas nauttiakin pelaamisesta. Ja hauskaa oli jälleen, vaikka mokailinkin aina välillä melko lahjakkaasti.

Ja päivää piristi vielä se että tapasimme matkalla takaisin koululle vanhan äikän opemme :D Oikeasti en edes muistanu miten hauska hän on, ihan mahtava tyyppi lyhyesti ilmaistuna :D

Pidennetty hiihtoloma

Oli harvinaisen toiminnallinen hiihtoloma. Noh, suunnitelmani englannin sanojen opiskelusta, kemian ja fysiikan kertauksesta ja matematiikan laskemisesta eivät toteutuneet, mutta en kyllä koe tuota mitenkään suureksi menetykseksi. Kaksi päivää meni tietokoneella kokonaan. Enkä edes muista mitä koneella tein, varmaan pyörin foorumissa ja messengerissä. No mutta muuten oli hauskaa. Ja oli mesessäkin hauskaa, mutta kuitenkin.

Yksi päivä lasketeltiin Kolilla, en edes muistanut miten hauskaa se laskettelukin oikeasti on. Viime hiihtolomalla nimittäin viimeksi laskettelin.. ^__^ Ja uskalsin mennä ankkurihississä!! Sain siitä nimittäin joskus hirveen kammon. Ja koko ajan pelkäsin että äidin suksi menisi oman sukseni alle ja sitten lennettäisiin molemmat ja saisin aivotärähdyksen ja joutuisin sairaalaan kesken loman. Kauheaa. Ja laskettelun jälkeen käytiin vielä uimassa, mikä tosin saattoi olla virhearviointi. Nyt vasta muistin miksi oikeasti inhoan pikkulapsia. Ne töllöttää ärsyttävästi kun olet kuivaamassa hiuksiasi, ne roikkuu jalassasi uidessasi, ne sukeltelee mahasi alta ja kiljuu korvan juuressa niin ärsyttävästi että hohhoijaa. Ja sitten ne ei tajua väistää siellä pukuhuoneessa, tai mikä ikinä onkaan, jos haluat mahdollisesti päästä omalle kaapillesi. Ne vaan istuu siinä kaapin edessä ja katsovat sinua tyyliin "joo, me ollaan niin nättejä että sinun kannattaakin katsoa meitä". Siis huoks.

No mutta se niistä ärsyttävistä tulevista pikkuteineistä (ei, MINÄ en tietenkään koskaan voinut olla tuollainen, älä edes kuvittele). Heräsin lähes jokaisena yönä uuden pikku vahinkolemmikkimme rapisteluun. Hän asuu vaatehuoneeni lattian alla, joskus tosin vipeltää huoneessani pölyjä pyyhkien. Hän on aika suloinen mielestäni. Hieno, pitkä häntä, palloruumis ja iso nenä. Teemu sanoo että hän olisi päästäinen. Minulle on sama mikä hän on, hän on juttukaverini. Eräänä yönä kyllä meinasin kyllästyä häneen ja lähteä olohuoneen sohvalle nukkumaan, mutta hän olikin ymmärtäväinen ja lopetti rapistelunsa. On hän kiva kaveri.

Pelastin sammakon. Vanhemmat hakivat vettä lähteeltä, edelleenkin siis putkemme ovat jäässä eikä meillä ole juoksevaa vettä, ja mukaan tarttui sammakko, huomasin sen kun herra meinasi loikata suoraan naamalleni kun kävin käsienpesuvettä hakemassa. Arvaa vaan säikähdinkö o.O Kyllä. Mutta sitten pyydystin pikkuisen (se oikeasti on todella pieni) lasiputeliin, laittelin sinne kiviä (on siitä minun kivien kasaamisestani joskus jotain hyötyäkin..) ja vettä ja vein sen sitten askarteluhuoneeseen viileään. Ja kyllä se Samppa vielä hengissä ihme kyllä on, jauhomatoja ja lumesta sulatettuja pikkuötököitä sille ollaan syötelty. Tai siis minä olen syötellyt, muut ovat meinanneet heittää pikkuisen lumihankeen jäätymään. Voi ressukkaa. Muuten se vietäisiin lähteelle, mutta kun sekin on jäässä.

Yhtenä päivänä katoin Kaunottaren ja Kulkurin. Kun pakotin äidin ostamaan sen juhlapainoksen. Se oli kyllä tylsempi kuin odotin, mutta ei voi mitään. Ärsyttää kun mentiin myymään kaikki Disneyn videot. Leijonakuninkaat, Pocahontas, Tuhkimo, Ruusunen.. Oikeasti niitä oli ihana kattoa aina lomilla ja sairaana. Olimme tyhmiä.

Kuuntelin myös Spice Girlsiä. Enkä tajua miksi kaikki olivat joskus kauheita Spaissari-faneja. Ei niillä oikeasti ole kuin pari kuunneltavaa biisiä. Ja herää kysymys miksi sitten kuuntelin heidän ensimmäistä levyään koko loman. Ja vastausta en tiedä. Varmaankin kevään ja auringon aiheuttama mielensairauskohtaus.

Ainiin, vielähän minun pitää kertoa että luin 670-sivuisen kirjan, ja tahtoisin lukea sen nyt heti uudestaan, ja laskin suksilla ladulla silmät kiinni ja kaaduin ja sain nätin mustelman polveeni. Että minulla oli todella jännittävää. Oikeasti pelkäsin siinä alamäessä niin paljon että jalat tärisivät, vaikkei se mäki ollut edes varmaan kauhein laskemani. Mutta minulla on oikeasti alamäkikammo.

Ja tuohon otsikkoon viitaten sairastelin hiihtolomaviikkoa seuraavasta viikosta neljä päivää. Jäin siis varmaan koulussa melkoisesti jälkeen, mutta kun ei tuota inspiraatiota tuohon opiskeluun tällä hetkellä ole, niin samapa tuo. Onneksi on enää vain ensi viikko + seuraavan viikon kolme ensimmäistä päivää koulua, ja sitten alkaa kauan odotettu koeviikko, ihanaaihanaaihanaa. Ainiin, olin ahkera keskiviikkona: kirjoitin historian "tutkielmaa" kuusi tuntia putkeen. Ja aika vierähti oikeasti ihan älyttömän nopeasti. Ja sitten vielä siivosin huoneenikin siihen päälle. Olin ylpeä itsestäni. Ja ainiin, pakko vielä mainita että ostin jonkinlaisen palmu-kasvin tässä perjantaina, se on sellainen hieno missä lehdissä on punaiset reunat. Muks.

Lomaa ja elämää

Eipäs ole taas vähään aikaan tänne tullut kirjoiteltua. Johtuen laiskuudestani, tyhmyydestäni, saamattomuudestani ja muusta, melko olemattomasta elämästäni.

Loma. Eli tylsyys, suuri laiskuus ja yksinäisyys. No okei, sain mä eilen sammakon. Tuli vahingossa mukaan kun vanhemmat kävi vettä lähteeltä hakemassa. Ja selvitykseksi että meidän talon vesiputket on jäässä ja meillä ei tule olemaan juoksevaa vettä ennen huhtikuun loppua. Sitten me muutetaan tohon meidän takapihalle uuteen taloon. Vitsi se on pieni muuten o.O Ja mie valtasin isoimman huoneen. Mut mulla on suuri ongelma. Minkälaiset seinät? Yks vaihtoehto ois ruskee alaosa, vihree "kiiltävä" keskiosa ja beige yläosa. Ja sellanen muksa puu-sabluuna yhteen nurkkaan, sellanen lattiasta kattoon asti. Tai sitten olis muitakin ideoita, mutta en nyt jaksa sepustaa, vaikka kaikkia tietysti kiinnostaisi mielettömästi.

Sain viikonloppuna tehtyä vaikka mitä! Lähetin 2 työhakemusta ja yhden tärkeän kirjeen. Mailasin eräälle italialaiselle, saa nähdä saanko vastausta. Ehkä en.

Tuli taas olo et kesä sais tulla jo. Loma, aurinko, lämpö, ruoho. Tihkusade, harmaa taivas, märkä asfaltti. Ois ihanaa. Ja mehujää. Caprit, spagettiolkaintoppi ja järvi. Mutta lunta tuolla vielä kyllä on, aurinkokin jopa jo uskaltaa pilkottaa. Itse asiassa tuolla on juuri nyt aika hieno ilma. Olen ylihölmö kun en ole ulkona. Mutta perustelen ettei mulla olis siellä tekemistä. Pitäskö olla? Enkö vaan vois istua tuolissa kattelemassa vesipisaroiden tippumista katolta? Kyllä voisin, jos osaisin.

Njää, mulla olis kauheesti tekemistä mitä pitäis nyt lomalla saada aikaseks. Ensinnäkin hissan "tutkielma". Antiikin taruolennoista. Vitsi ku kiinnostaa. Ens perjantaina pitäs olla valmis. Entä jos oisinkin sairaana sillon? Tai ehkä en. Jos nyt vaan ottasin itteeni niskasta kiinni ja alkaisin tekemään sitä. Ja opettelisin enkun sanoja ja kielioppia ja laskisin fysiikkaa ja matikkaa. Mistäköhän vetäsen kirjallisen lähteen tuohon hissan juttuun? o.O Jaiks.

On niin saamaton olo. Haluisin maalata miun kännykän ja tän tietokoneen kukallisiks. Sellaisia ruskeita, harmaita, vihreitä ja beigejä kukkia. Ois muksa. Mut ehkä ei. Mä haluisin maili- / kirjekaverin Kiinasta. Tai Japanista tai jostain tuolta. Ja USA:sta kanssa. Ja Australiasta.

Miks mie haluun aina kauheesti kaikkea, mut en sitten tee mitään sen eteen et saisin mitään mitä haluisin? Ensinnäkin voisin mailata Ericalle. Ja taas vaihteeksi pyytää anteeksi etten ole kirjoitellut. Vitsi mie oon huono kaveri. Tuon mie oon kyllä tajunnu aiemminkin. Ja voisin mennä ulos, ottaa kirjan kauniiseen kouraani ja päästää koirat ulos ja istua tonne keskelle pihaa paikallisnähtävyydeksi. Kivaa. Vois kanssa soittaa äipälle että ostais mehujäätä. Karkkia kun en lakon takia saa syödä, enkä itse asiassa muutakaan, vain tuo mehujää on sallittu. Ja sekin vain tämän kerran. Mie oon huono lakkolainenkin. Very nice. Sit jos mie uhraisin hetken aikaa tänään myös engalnnin opiskelulle. Ja kun äippä tulee niin lähdetään lenkille poikien kanssa. Lihaskuntoa en viitti tehä kun tein eilen ja toissapäivänä. Mitäs muuta sitä vois tehä.. No nuo ainakin. Sit mie en tykkää ollenkaan itestäni jos en tee noita nyt. Paitsi että en tykkää itestäni nyttenkään.

Helpoin koe

Historian koe. Naur. Eka tehtävä käsitteiden selitystä, kolme kohtaa joista varmaksi tiesin kaksi. Seuraavassa tehtävässä piti yhdistellä taiteilijan / kirjailian nimi & teos, yksi kohta ainakin oli da Vinci - Mona Lisa. Siis voi hitsi miten haastavaa. Sitten oli joku tekstinpätkä englanniksi ja suomeksi, piti kertoa että mistä teoksesta tjstn. se on. Laitoin siihen ihmisoikeusjulistuksen, aluksi päässä pyöri joku aatteen perusajatus, mutta kun ei ollut hajuakaan missä se oltaisiin voitu julkaista. Ja viimeisenä: kymmenen esseevaihtoehtoa, joista piti valita 2. Siis kymmenen! Yleensä on ehkä maks. 5 vaihtoehtoa jos pitää 2 esseetä kirjoittaa. Mutta mitäpä tuosta. Kirjoitin roomalaisen ylhäisön vapaa-ajanvietosta ja Ranskan vallankumouksesta. Tuosta jälkimmäisestä en kyllä olisi muuten maksustakaan kirjoittanut, mutta kun siinä oli sanoja valmiina niin muistui jotain mieleen ;)

Heh, viimeinen jakso näyttäisi aikasta hauskalta: liikuntaa, ruotsia, äikkää ja tähtitiedettä. Eli koeviikolla kaks koetta... Suunnittelin että voisin ottaa tuohon vielä ATK:ta niin saisin yhden LUMA-kurssin lisää.

Njoo, tylsää. Pakko oli tulla tietokoneelle välipala syömään kun talonrakentajat on katolla ja ne, siis he, näkisivät kun mie syön jos söisin keittiössä. Inte tack. Onnistuin olemaan koko tammikuun syömättä karkkia o.O Eikä tehnyt edes mieli. Hyi kun kirjotan yliasiallisesti. Iiks. Voisin lakata kynnet ja tehdä vaikka ulkoasua. Jos jaksais.

Miks hedelmäpurkista lähtee maku niin nopeesti? Niiskis.

Uusi yhdistys

Nyt olisin valmis perustamaan taas uuden yhdistyksen: Asukaamme maaseudulla ja myöhästykäämme linja-autosta perjantai-iltapäivällä ry. Sillä niin minulle kävi: Matikan kaksoistunnit loppuivat varttia vaille neljä, eli varttia normaalia aiemmin kun ei pidetty välituntia. Linja-auto tulee koulun pysäkille vasta suunnilleen puoli viideltä, ja menin sitten tietokoneelle, kun niitä nyt sattuu koululla olemaan. Jotain sitten räpelsin netissä, ja katselin kelloa aina viiden minuutin välein. Yhdessä vaiheessa sitten katsahdin kelloon, ja se näytti 25 yli neljää. Päätinpä lähteä pysäkille. Talsin juuri koulun parkkipaikalla lumipyryssä ja mietin että olisi ihanaa jos lintti tulisi 15 sekuntia sen jälkeen kun olisin päässyt pysäkille. Mutta sitten katsahdin pysäkille päin ja näin kun linja-auto hurruutti vauhdilla pysäkin ohi. Kyllä ärsytti, suorastaan. Matkaa pysäkille ei olisi ollut kuin noin 10 metriä, ja juuri kun ajattelin että ihanaa päästä perjantaina vihdoinkin viikonloppua viettämään! Mutta kääntäkäämme suru iloksi: köpöstelin kaupungille ja ostin lahjat kaverille ja koirille, ja ehdinpä vielä käväistä kirjastossakin ennen kuin menin pysäkille, tällä kertaa jopa ajoissa. Että sainpa sitten kaikki jouluostokset tehtyä, porukoille vois ehkä jonkun konvehtirasian tms. yhtä tylsää ja tavallista ostaa, kun totesin että olen hiukan köyhtynyt tässä joulun alla eikä muuhun oikein varaakaan olisi...

Diibadaaba

Viettäkäämme lauantai-ilta rattoisasti ihastellen niin fiksujen ja ihanien raksujen wannabejotain hyypiöiden kuvia ii2:ssa ry. Kannattaisiko perustaa? No joo, alkaammetukekokyseistasivustoa.org. Ja jos ei joku vielä ole huomannut, minulle ei ole elämää. Eikä kukaan ole sellaista minulle ainakaan vielä mesessäkään myynyt, vaikka olen pyytänytkin. Niisk. Ja toiseksi, minulla on tylsää. Voisin tehdä kaikkea hauskaa ja hienoa ja mukavaa, mutta en jaksa. Istun sitten netissä vain juu. Pitäisikö tännekin jaksaa jotain fiksua kirjoittaa? o.O

Saavuin sitten torstaina ensimmäiseltä LUMA-reissultani. Mukavaahan tuolla, menomatkan sain jopa istua kokonaan yksin kahdella penkillä, hehaa. Tai no, Lauran reppu oli siinä toisella, mutta senkin viskasin jossain vaiheessa lattialle, sori. Ja matkamme suuntautui siis Oulun yliopistolle geofysiikan ja biologian laitoksille. Lähtö keskiviikkoaamuna kello 06.00 koulun pihasta, tosin lintti oli myöhässä pari minuuttia. Ja mukana siis kaikki halukkaat LUMAlaiset ykköset & kakkoset + 10 nopeinta kolmosta, raksu veljeni mukaan luettuna. No, olipahan hänestäkin se hyöty että sain tyynyä lainata matkan aikana. Ja käytiinhän me muuten Tietomaassakin, minä tietysti täällä ylpeänä ranneke ranteessa vieläkin, mitenkäs muutenkaan. Kieltämättä oikein hauskaa oli, vaikka yliopistolla ehkä vähän tylsää. Yövyttiin Virpiniemessä tms., nukuin Tiinan ja Lauran kanssa koko paikan pienimmässä kahden hengen huoneessa patjalla lattialla. Ja peitto tyynynä. Mut oli se miun tyyny kyllä nätimpi ja enemmän tyynyn näkönen ku muitten... Tyynyliinakin ihan normaali jopa. Ja käytiinhän me valtion rahoilla Raxissakin syömässä. Että kaikki vaan LUMAlle, pääsette hyödyntämään valtiota vallan helposti!

Perjantaina oli kurssin eka matikan tunti. Suorastaan hihkuin innosta joo, edellisestä _lyhyen_ matikan kokeesta 6+. Jeejee. Mutta opepa oli oikein ihana ja päästi meidät jo puol neljältä, oikeasti olisi meidän pitäny päästä vasta varttia vaille neljä kun ei pidetty välkkää *pienempikuinkolmekolme*. Oikeasti innostaa niin kauheesti matikan tunnit perjantai-iltapäivällä kahdesta neljään. Ja muutenkin aika passiivi lukujärjestys, maanantaina 1 hyppytunti, kaikkina muina päivinä 2. Tiistaina alkaa koulu yheksältä, muina päivinä kaheksalta. Keskiviikkona loppuu kahelta ja torstaina kolmelta, muina neljältä. Ai vitsi että tykkään, jotenkin nää miun lukkarit on menny aina pahempaan suuntaan tässä kolmen jakson aikana..

Mutta sain äikän kokeesta 9- !!! Odotin jotain seiskaa, mutta eipä sitten. Tosin piti onneks vaan kirjottaa aineistoaine, sepustin jotain ala-asteen majaleikeistä. Että niin. Mutta eipä tuo näyttänyt haittaavan. Ja se miun teksti olevinaan sopi hyvin otsikkoon, viimisenä vetäsin siihen vaan sen otsikon että pääsisin nopeesti pois kokeesta. Kaikkia kokeita tein muuten vähintään puoli yhteentoista, viime koeviikolla tein kaikkia suunnilleen kymmeneen. Ja kokeet alkaa siis yheksältä. Ja tällä koeviikolla oli kuus koetta, eli joka päivä yks. Mietin vaan että paljonkohan sain fyssan kokeesta kun kurssista olin saanu ysin o.O! En vielä perjantaina uskaltautunu muita kokeita hakemaan ku ruotsin, bilsan ja äikän, eli fyssa, enkku ja ussa on vielä hakematta.. Jos maanantaina vaikka muistais tjtn.. Teemu tuli nyt häiritsemään syvällisiä pohdintojani ja kehittäviä juttujani, täytyy häipyä.

I love avuttomat pikkutytöt ihQ daa

Huoh. Enkä sitten meinannutkaan kuin pari kertaa tämän päivän aikana räjähtää, onneksi en kyllä kenellekään päin naamaa, mutta päin tietokonetta. Eräässä foorumissa jossa satun aikasta paljon viihtymään, oli jokainen topikki jotain tähän tyyliin: "Apua, mite tehää leiska!!!!", "Voiks joku mapata???!!", "Koodatkaa joku!", "Miten koodataan?". Huoh niisk nirsk narsk. Sitten joku menee ah niin avuliaana ilmoittamaan jollekin leiskaa tarvitsevalle että että "mä voin tehä leiskapohjan." Sitten se leiskaa pyytänyt on ihan onnessaan kun on saanu leiskan, aivan älyttömän hienon ja upean. Sitten se plänttää sen leiskapohjan, joka on siis _jpg._ muodossa sinne sivuilleen, sitten tulee kyselemään et "mihin mä ne tekstit laitan?" Sitten vaan vastauksena: "sun pitää koodata se". Njäh. Miksi nämä avuttomat pikku ihmiset eivät voi ymmärtää että sellaisesta leiskapohjasta ei ole mitään hyötyä, varsinkaan kun se on niin monimutkaisen näköinen että vain joku suunnilleen ammattilainen osaisi sen koodata. Onhan sillä Paintilla tms. kiva piirrellä niitä leiskapohjia, mutta kuinka moni sitten oikeasti sellaisen osaisi koodata? Ja sitten kun joku kysyy että miten koodataan. Tyypille annetaan neuvoiksi muistio, Menthal27 & Copyzone. Ja mahdollisesti kerrotaan myös mitä sinne sivun alkuun pitää tökätä, ja että se pitää sitten tallentaa .htm-lopulla se muistion juttu missä ne koodit on. Sitten se koodauksesta kysynyt tyyppi viipyy poissa pari minuuttia, ja tulee sitten valittamaan että "emmä osaa, voiks joku koodata mulle?" Siis miksei voida tajuta ettei koodausta voi oppia puolessa minuutissa, hyvä jos puolessa kuukaudessa ees jotenkin oppii koodaamaan, tai edes puolessa vuodessa. Ja se eka ulkoasu ei voi olla mikään mahtavaupeahieno, minäkin kun olen lähemmäs 20 ulkoasua tehnyt ja en vieläkään osaa kuin tyyliin jonkun näköisen tablen / framen / i-frame härvelytyksen tehdä. Miksi nuo nykyajan ihmiset ei voi opetella itse, en vaan muista että esim. vuonna 2000 tuollakaan foorumissa olisi koskaan ollut mitään kyselyä että voisiko joku koodata, korkeintaan kysyttiin esim. "mikä tässä koodissa on vialla", "miten saadaan teksti ihan sivun yläreunaan" tms. Noh, omapa on ongelmansa jos eivät halua jotain niin hauskaa ja helppoa opetella. Ei kotisivuissa ole mitään mieltä jos ei itse tiedä mitä mikäkin koodi tarkoittaa. Ja sitten vielä vuodatukseni lopuksi sen verran että sitten jos joku ehkä mahdollisesti jaksaa vaivautua opettelemaan sitä koodausta, tungetaan sinne sivuille kaikki mahdolliset ihmekoristukset, hiirtä seuraavat tekstit, vierityspalkki vasemmalle puolelle, ihanat räikeät taustakuvat ja joka sivulle tietysti erilainen, ja fonttina Times New Roman ja kokoa 100 px.